Perinnettä taskuun
Kansallispukujen taskut ovat olleet etenkin naisten vaatetuksessa pääosin irtotaskuja, jotka kiinnitettiin vyötäisille nauhalla tai kokalla (koristeellinen metallinen koukku). Irtotaskut valmistettiin usein arvokkaista ostokankaista, ja näin ne erottautuivat muista puvuissa käytetyistä kankaista. Taskussa säilytettiin pieniä esineitä, kuten avainta tai kukkaroa. Kansannaiset saattoivat käyttää taskun koristamiseen esimerkiksi villalangoilla kirjontaa, alikeompelua ja päällikeompelua.
Taskutietoa
Irtotaskut ovat alkaneet kotiutua eri alueiden kansanpukuun 1700-luvun lopulta alkaen. Irtotaskujen muoto, koko ja materiaalit ovat vaihdelleet paljon, mutta taskujen rakenne on ollut säännönmukainen. Taskun taustakankaana on ollut usein tiivis pellavapalttina, jonka päälle on taskun suun kohdalle ommeltu suojakangas peittämään taustakangas. Taskun koristeltu ja/tai tilkuista koottu päälliosa kiinnitettiin päällliosan vuoriin ja vuoritettu päälliosa kiinnitettiin taustakankaaseen. Lopuksi suoraan leikattu puuvillainen reunakaitale kiertää taskun reunan ja viimeistelee irtotaskun. Jokainen valmistettu tasku on ollut tekijänsä näköinen ja taskut ovat olleet yksilöllisiä kappaleita.
Kansallispuvun valmistamisen kurssilla tutkittavana oli Inga Pihlhjertan valmistama puolivalmis hupitasku, josta oli sujuva tutkia irtotaskun rakennetta. Kuvat: Annukka Mäntynen.
Irtotaskuista hupitaskuihin
Irtotaskut ovat kansallispuvun osa, joita voi ottaa mukaan arkipukeutumiseen suhteellisen matalalla kynnyksellä. Perinteisen kansallispuvun irtotaskun yhdistäminen esimerkiksi farkkujen kanssa tuo perinnepukeutumisen arkeen pienenä mausteena. Irtotaskujen valmistaminen erilaisista kankaista omaa ideointiaan ja luovuuttaan käyttäen on myös mahdollista, jolloin voidaan puhua hupitaskuista. Hupitaskujen valmistaminen on perinteen tuunausta, jossa kansallispukujen maailmasta voidaan hakea muotokieltä tai värimaailmaa oman taskun valmistamiseen. Hupitaskujen valmistamisessa työtavat voivat erota perinteisen taskun valmistamisen työtavoista, jolloin hupitasku voidaan ommella esimerkiksi kokonaan ompelukoneella.
Kansallispukujen valmistamisen kurssilla innostuin kansallispukujen maailmasta ja valmistin kaksi hupitaskua käyttäen Seinäjoen sekä Janakkalan naisten kansallispukujen taskujen muotoja. Materiaaleina taskuissa käytin erilaisia villa-, puuvilla- sekä pellavakankaita. Seinäjoen kansallispuvun irtotaskun muodosta innoittunut tasku on saanut koristeekseen päällikeompelua. Janakkalan kansallispuvun irtotaskun muotoa mukaileva tasku yhdistelee erilaisia materiaaleja toisiinsa. Taskut valmistin käsin ja ompelukoneella ommellen.
Valmistuneet taskut. Yllä Seinäjoen taskun muotoa mukaileva hupitasku ja alla Janakkalan taskun muotoa mukaileva hupitasku. Kuvat: Annukka Mäntynen.
Lähteet: Kotiteollisuus 4/87, Inga Pihlhjerta Kansanomaiset taskut -kurssimoniste.
Annukka Mäntynen. Muotoilija (vaatetus ja jalkine). Kuvataiteen ja käsityön opettajaksi valmistuva.