Perinteinen pajukori

Viikonloppukurssilla punoimme liotetusta kuoripajusta pieniä ja isoja koreja. Perinteisellä punontatekniikalla pajukoreja on punottu eri kulttuureissa hieman eri tavoin.

Aluksi pajua sai vääntää aika lailla, eikä se aina halunnut totella. Pikkuhiljaa paju alkoi taipua punojan tahtoon ja korit muotoutuivat oman suunnitelman pohjalta.

Korit olivat tällä kertaa pyöreäpohjaisia, ”keppialoituksella” tehtyjä. Muutamassa korissa käytettiin rottinginpunonnasta tunnettua neliöaloitusta.

Kun pohjat olivat valmiit, pohjat loimitettiin ja loimet nostettiin ylös. Laidan punominen aloitettiin tukipunoksilla. Laidoissa käytettiin yleisimmin ranskalaista yksi- ja kaksipajuista laitapunosta, mutta siksak-punostakin käytettiin. Tukipunokset tulivat tutuiksi ja lopuksi reunan päättely. Kori siistittiin leikkaamalla pinnasta tulevat pajun päät lyhyiksi.

Joihinkin koreihin punottiin erikseen pohjarengas ja sanka.

Lopputulos oli komeaa katseltavaa.

Teksti ja kuvat Seija-Sisko Mustonen