Ryijy osana vaatetusta – historiasta nykypäivään
Ryijy on usein villasta valmistettu pitkänukkainen, pohjoismaissa arvostettu perinnetekstiili, joka on vuosikymmenien ajan koristanut seiniä. Alun perin ryijyä on käytetty lämmityspeitteenä, ja sittemmin se on kehittynyt käyttötekstiilistä värikylläiseksi taidetekstiiliksi. Koska ryijy tosiaan on aikaisemmin merkinnyt käyttötekstiiliä, voi monille tulla yllätyksenä, että se on toiminut jopa vaatteen muodossa.
Muinaiset Egyptiläiset saavuttivat lisälämpöä nukitetulla vaatetuksella. Oli tavallista, että Välimeren maissa nukkapintaa esiintyi lannevaatteissa sekä viitoissa, koska etelässäkin lämpötila saattoi laskea öisin pakkaslukemiin.
Viikinkiretkien myötä nukitetut tekstiilit tulivat pohjoismaalaisten tietoisuuteen. Turkista alettiin korvata nukitetulla tekstiilillä, joka oli pitkillä merimatkoilla käytännöllisempi kestävyytensä ja keveytensä vuoksi. Iso nukitettu viitta, joka toimi samanaikaisesti peitteenä, oli viikinkien tärkein vaatekappale ja sitä käytettiin jättäen toinen käsivarsi paljaaksi miekan käyttöä varten. Viitat olivat usein punaisia, koska se korosti ylväyttä.
Nukitettu viitta oli varhaiskeskiajalle asti eurooppalaisten keskuudessa hyvin ominainen vaate ja etenkin kamelin karvasta valmistettu ryijyviitta oli muodikas. Nukallisia viittoja esiintyi kristillisen ajan kirkkotaiteessa erityisesti erämaan erakkojen sekä profeettojen tunnusmerkkeinä. Myöhemmin siitä syntyi “metsäasukkaiden” tunnusmerkki. Tanskassa pronssikauden aikainen nainen käytti koristeellisessa mielessä lyhyttä nukallista juhlahametta. Miehen vaippa ja päähine koristeltiin myös nukkariveillä.
Modernilla ajalla ryijytekniikkaa on ilmennyt muodissa eri tavoin. Enimmäkseen luonnollisesti ulkovaatteissa, vaikka bodyssakin on nähty kyseistä tekniikkaa käytettävän. Vuonna 2017 Aalto-yliopisto opiskelijoiden Anna Semin, Eetu Kemppaisen ja Jarno Kettusen miesten vaatemalliston villapaidoissa oli sovellettu kyseistä tekniikkaa.
Tammikuussa 2021 alkavalla H211489 Ryijy osaksi vaatetusta -kurssilla pääset suunnittelemaan ja valmistamaan ryijypintaa vaatteisiin ja asusteisiin tuunauksen merkeissä. Ryijyn kolmiulotteinen pintarakenne mahdollistaa mielenkiintoisten yksityiskohtien luomisen vaikka muuten pelkistettyyn vaatteeseen ja toimii kolmiulotteisena visuaalisena tehokeinona.
Kirjoittaja on Helsingin yliopistosta valmistunut ryijyyn erikoistunut käsityötieteilijä ja -opettaja. Kandidaatintutkielmassa hän tutki ryijytekniikan ilmenemistä vaatteissa 1960–2017 ja pro gradu -tutkielmassaan hän tutki värejä ja niiden semioottisia merkityksiä suomalaisissa ryijyissä 1779–1979. Hän on myös valmistanut kuvassa esiintyvän punaisen ryijytakin, joka painaa kaksi kiloa runsaan villan määränsä vuoksi. Ama Esselin ryijytöihin ja -tutkimuksiin voi tutustua lisää osoitteessa www.amaessel.com.
Teksti ja kuva: Ama Essel