Tunnetko fransut?

Helsingin työväenopisto osallistui 14.10.2022 Anna arjen liikuttaa-tapahtumaan. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Länsi-Helsingin ikäihmisille Kanneltalossa.

Tapahtumassa oli mukana näytteilleasettajia Länsi-Helsingin eri toimijoista kuten liikuntapalveluista, palvelukeskuksista, kulttuuri- ja kirjastopalveluista sekä alueella toimivista järjestöistä. Helsingin työväenopiston pisteessä oli tarjolla tietoa työväenopiston toiminnasta sekä mahdollisuus osallistua fransutyöpajaan. Tapahtuman aikana valmistettiin fransutekniikalla seinätekstiili, johon kävijät saivat halutessaan osallistua. Fransutyöpajaa olivat pitämässä Helsingin Yliopiston käsityönopettajaopiskelijat, jotka ovat olleet harjoittelijoina opistolla tänä syksynä.

Mitä ovat fransut?

Fransujen solmeilu on perinteinen suomalainen käsityötekniikka, joka aikoinaan tunnettiin kautta koko Suomen, mutta erityisesti sitä harrastettiin Pohjanmaalla. Tietoja vanhimmista fransuista on löytynyt jo 1700-luvulta, mutta 1800-luvulla tekniikka eli kultakauttaan. Fransupitsi koostuu kahdenlaisista solmuista, joiden avulla ohuista puuvillalangoista solmittiin taidokkaita kuvioita erityisesti lakanoihin. Talonpoikaiskodeissa yksi arvokkaimmista tekstiileistä olikin fransulakana, jonka reunaa kiersi koristeellinen fransupitsi. Tämä lakana kulki ihmisten mukana kehdosta hautaan ja sen lisäksi, että sillä oli erityinen asema sängynpeitteenä, käytettiin sitä juhla-aikoina myös kahvipöydän liinana. Perinteisesti fransut solmittiin ohuesta puuvillalangasta, myöhemmin myös pellavalangasta, ja päätettiin näyttäviin tupsuihin. Apuna käytettiin puista telinettä, konkaria, mutta fransuja oli mahdollista tehdä myös nurinpäin käännetyn tuolin jalkojen väliin. 1900-luvulta alkaen fransujen solmeilu on hiljalleen painunut unholaan.

Fransuja uudistamassa

Anna arjen liikuttaa tapahtuman fransutyöpajassa haluttiin tuoda fransutekniikka nykypäivään. Mitä tapahtuu, kun fransuja aletaan työstää muista kuin perinteisistä materiaaleista? Millaisia moderneja tekstiilejä näin vanhalla tekniikalla voidaan saada aikaan? Makramee-seinävaatteet ovat viime vuosina olleet suuressa suosiossa ja fransujen solmimisessa löytyy paljon yhtäläisyyksiä tähän tekniikkaan. Tapahtuman aikana fransuista solmeiltiin seinävaate, jonka materiaalina käytettiin trikoomatonkudetta, mutta toteutukseen otettiin inspiraatiota makramee-tekniikasta.

Tapahtumassa vierailevien keskuudessa työ herätti mielenkiintoa. Muutama rohkea kävijä uskaltautui myös itse osallistumaan seinätekstiilin valmistukseen. Joillekin fransutekniikka oli ainakin nimellisesti tuttu, mutta monelle tämä oli ensikosketus fransujen maailmaan. Työpaja herätti monissa vierailijoissa omia käsityömuistoja elämän varrelta ja keskustelua käsityön ympärillä. Jokaisella meistä on jokin kosketus käsityöhön, oli sitten positiivinen tai negatiivinen, usein nostalginen. Tavalla tai toisella käsityö kuitenkin koskettaa meitä kaikkia, vaikka emme varsinaisesti mieltäisikään itseämme käsityön tekijöiksi.

Lähteet:
Haapakoski, Kaisa. (1977). Solmimme fransuja. Otava: Keuruu.
Märsylä, M. (1973). Fransua oppimaan. Kokkola: Keski-Pohjanmaan kirjapaino Oy

Teeksti Marjo Hanhisalo ja Maija Kalaoja, kuvat Marjo Hanhisalo