Väriä kankaalle

Kankaanpainannassa ja -maalauksessa sekä värjäyksessä käytettävät värit voivat olla luonnonvärejä tai synteettisiä värejä. Tässä kerrotaan lyhyesti kankaiden painannassa, maalauksessa ja värjäyksessä käytettävistä synteettisistä väreistä. Niistä eniten käytettyjä ovat pigmentti- ja reaktiivivärit. Värin ja menetelmän lisäksi käytettävän materiaalin ominaisuudet vaikuttavat aina lopputulokseen.

Värimenetelmistä

Kankaiden käsityömäiseen värjäämisen ja painamisen menetelmät voidaan jakaa suoriin-, esto- ja poisto- sekä siirtomenetelmiin. Suorissa värimenetelmissä, kuten nimikin kertoo, väri pääsee kankaaseen ilman esteitä. Näitä ovat mm. värjäys yksiväriseksi, kaaviopainanta ja tulostus kankaalle. Esto- eli reservimenetelmässsä värin pääsy materiaalille estetään suojaamalla osa kankaasta tai langoista esimerkiksi vahalla kuvioimalla tai langoilla kiristämällä. Poistomenetelmissä väriä poistetaan kuviokohdista, esimerkiksi käyttämällä etsipainopastaa. Siirtopainannassa painokuvio tulostetaan paperille ja siirretään kankaalle lämmön ja paineen avulla.

Pigmenttivärejä on helppo käyttää

Pigmenttivärit ovat helppokäyttöisiä. Lopputulos valkoisella kankaalla on lähellä sitä sävyä, joka on väripurkissa. Värejä on saatavana kuultavina ja peittävinä. Prosessi on yksinkertainen; painaminen, kuivatus ja kiinnitys. Pigmenttiväri kiinnitetään kankaaseen lämmön, esimerkiksi silitysraudan avulla. Väri soveltuu kankaanpainantaan ja -maalaukseen. Värjäykseen se sovi, vaikka aurinkovärjäykseksi kutsutaan tekniikkaa, jossa kankaalle maalataan tai ruiskutetaan nestemäiseen emulsioon lisättyä pigmenttiä. Pigmenttiväri koostuu väripigmentistä ja painoemulsiosta eli painopastasta. Molempia myydään erikseen tai ne voi ostaa valmiiksi sekoitettuna värinä. Painoemulsio kiinnittää väripigmentin kankaan kuidun pintaan, joten lopputulos kovettaa kangasta. Parhaiten pigmenttiväri soveltuu selluloosakuitujen painantaan ja maalaukseen, mutta erilaisille materiaaleille on saatavana omia emulsioita.

Reaktiiviväri reagoi kuidun kanssa

Reaktiivivärillä voidaan painaa ja värjätä selluloosakuituja, silkkiä, villaa ja polyamidia. Nimensä mukaisesti se reagoi kuidun kanssa molekyylitasolla eikä siten koveta käsiteltävää materiaalia. Värinkesto on hyvä. Värejä myydään jauheina, granulaatteina ja nestemäisinä. Reaktiiviväriä käytettäessä työvaiheita on useita. Väri sekoitetaan punnitsemalla, tai nestemäistä väriä käytettäessä mittaamalla, se halutussa suhteessa värjättävän materiaalin painoon. Väriä kiinnittävät apuaineet, esim. suola ja kevytsooda, mitataan suhteessa värjäyksessä käytettävän veden määrään. Lopputulosta ei voi nähdä väriastiaan sekoitetun värin perusteella, joten reaktiivärejä käytettäessä tarvitaan värikarttaa.

Värjäys voi olla kuuma- tai kylmävärjäystä. Värjäyksessä värinliemeen lisätään kangas ja apuaineet ja väri kiinnittyy tietyn lämpötilan ja ajan vaikutuksesta. Sen jälkeen kangas huuhdellaan kylmällä vedellä apuaineiden poistamiseksi. Sitten kangas keitetään irtovärin poistamiseksi ja lopuksi huuhdellaan kylmällä vedellä. Reaktiivivärillä painettaessa väri kiinnitetään kuumalla höyryllä ja apuaineet ja irtoväri poistetaan samoin kuin värjäyksessä. Reaktiivärien tuotemerkkejä ovat mm. Remazol ja Levafix sekä nestemäiset Semitone-värit.

Happo kiinnittää värin

Happovärit soveltuvat villan, silkin ja polyamidin painantaan ja värjäykseen. Happoväreillä on reaktiivivärejä heikompi pesunkesto. Värjäyksen apuaineina käytetään glaubersuolaa ja happoa, esimerkiksi etikkaa. Värjäyksessä lämpötilaa nostetaan ja viimeistelypesuissa vesi viilennetään hitaasti.  Painamisessa tarvitaan useita apuaineita ja reaktiivivärejä pidempää höyrytysaikaa. Happovärien tuotemerkkejä ovat mm. Supralan ja Jacquard.

Kyyppiväri kestää

Kyyppivärit soveltuvat selluloosakuiduille. Värien nimen sanotaan tulevan saksan kielen amme-sanasta. Kyyppivärejä valmistetaan synteettisesti ja saadaan myös luonnosta, esimerkikisi indigo. Ne eivät ole vesiliukoisia, mutta ne saadaan liukenemaan emäksiseen veteen pelkistysaineen ja hapetuksen avulla. Kyppivärien värjäysmenetelmä on monivaiheinen ja niiden kesto-ominaisuudet ovat hyvät. Painaessa värin hallinta on vaikeampaa kuin värjätessä.

Dispersioväriä polyesterille

Dispersiovärit soveltuvat polyesterin teolliseen värjäämiseen korkeassa lämpötilassa painevärjäyslaitteella. Kankaanpainannassa väri voidaan kiinnittää kuumaprässillä. Polyestermateriaali imee huonosti kosteutta, joten painojälki saattaa olla epätasainen ja epätarkka.

Suoravärien käyttöä ei suositella

Suoravärit ovat atsovärejä. Väriaineista ne ovat yksinkertaisimpia, mutta värin pesunkesto ei ole hyvä. Atsovärejä käytetään tekstiilien, paperin ja elintarvikkeiden värjäämiseen. Elintarvikkeissa ne aiheuttavat allergisia reaktioita. EU on rajoittamassa tai kieltämässä atsovärejä ja monia vaarallisia kemikaaleja, joita on aiemmin käytetty tekstiileissä.

Lisää tietoa

Lisätietoa väreistä, työtilojen järjestämisestä, työturvallisuudesta sekä käyttöohjeita ja reseptejä löydät Maija Pellonpää-Forssin perusteellisesta Värimenetelmät II -kirjasta.

Kirjoituksessa käytetyt lähteet:

Värimenetelmät II värjäys, maalaus, kankaanpainanta, tekstiilitulostus
Maija Pellonpää-Forss, 2016

https://www.coloria.net/varjays/sanasto.htm

https://chemicalsinourlife.echa.europa.eu/fi/clothes-and-textiles

Teksti ja kuva Virpi Vesanen-Laukkanen