Vierailulla Eduskuntatalossa

Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931 ja peruskorjattiin täysin vuosina 2014-2017. Korjauksia ja lisärakentamista on tehty moneen otteeseen eri vuosikymmeninä, mutta tässä remontissa uudistettiin talotekniikka, turvallisuus ja kiinteistön toimivuus vastaamaan tämän vuosituhannen tarpeita. Samalla kunnostettiin sisätilat ja kalusteet mahdollisimman paljon alkuperäisten värien ja suunnitelmien mukaisiksi. Pääsimme marraskuun lopussa Sidoksia-opintokokonaisuuden opiskelijoiden kanssa katsomaan, miltä Eduskuntatalossa nyt näyttää. Saat pikkukuvat suuremmiksi klikkaamalla kuvaa.

Vierailumme keskittyi tekstiileihin, erityisesti käyttötekstiileihin. Taidetekstiilejäkin Eduskuntatalossa on, mutta suurin osa niistä on lisärakennuksissa. Puhemiehen edustustilan aulassa on Maija Lavosen iso, vuonna 1982 valmistunut teos Tekstiili kolmessa tasossa.

Eduskuntatalon vaiheet on hyvin tallennettu ja sisustustekstiileistä löytyy näytteitä, joten tiedetään melko tarkkaan, millaisia kankaita taloon on eri vuosikymmeninä hankittu. Alkuperäisten tekstiilien suunnittelijoina olivat tekstiilitaiteilijat Maija Kansanen, Greta Skogster, Eva Brummer, Eva Anttila ja Marianne Strengell. Mattoja, verhoja ja verhoilukankaita valmistettiin taiteilijoiden ateljeissa ja monissa alan yrityksissä käsityönä.  Vuosikymmenten aikana tekstiilejä on jouduttu uusimaan useaan kertaan ja käsinkudotut kankaat ovat vähitellen vaihtuneet teollisesti valmistettuihin kunkin ajan hengen mukaisiin kankaisiin. Poikkeuksena on Diplomaattihuone, jonka alkuperäisissä Birger Hahlin suunnittelemissa kalusteissa on vielä 30-luvun käsinkudottu, todennäköisesti Greta Skogsterin suunnittelema, verhoilukangas. Kangas ei kuitenkaan enää kestä käyttöä. Kokonaisuus katsottiin niin arvokkaaksi, että se päätettiin säilyttää sellaisenaan, ja huoneeseen hankittiin uudet modernit kalusteet.

1980-luvun alun korjauksissa oli uusittu verhoilukankaiden lisäksi verhoja, kokolattiamattoja ja kattaustekstiilejä, joiden suunnittelusta vastasi Irma Kukkasjärvi. Hänen suunnittelemansa teollisesti valmistetut verhoilukankaat olivat tulkintoja alkuperäisistä käsinkudotuista kankaista. Kukkasjärven suunnittelutyötä kunnioitettiin ja peruskorjaukseen tarvitut uudet kankaat hankittiin hänen suunnitelmiinsa pohjautuen. Osa 80-luvun verhoiluista on säilynyt hyvin eikä niitä tarvinut uusia, ne vain puhdistettiin.

Alkuperäisiä Eduskuntataloon suunniteltuja kalusteita on yli 3000 ja suurin osa niistä kunnostettiin. Joukossa on paljon verhoiltuja tuoleja ja sohvia, joten verhoilukankaita tarvittiin tuhansia metrejä. Kankaita tosin tilattiin reilusti myös varastoon, jotta yksittäisiä kalusteita voidaan aina tarpeen tullen verhoilla uudelleen samoilla kankailla. Pääosa kankaista kudottiin Norjassa, mutta onneksi myös kotimainen tekstiiliosaaminen pääsi esiin. Kankaat, joita tarvittiin vain pieniä määriä, valmisti Kultavilla Oy.

Eduskuntatalo on kokonaistaideteos, mutta samalla satojen ihmisten työpaikka. Toivottavasti kansanedustajat ja muut siellä työskentelevät osaavat arvostaa kauniita tiloja, arvokkaita materiaaleja ja yllättäviä yksityiskohtia sekä kaikkea sitä taitoa, jota Eduskuntatalon peruskorjaamiseen on tarvittu!

Lähteet:

Lindgren, Liisa & Tuukkanen, Tiina (toim.) 2017. Eduskuntatalo, peruskorjaus 2014-2017.https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/esitemateriaalit/Documents/2017_Eduskunta_Taide-esite_SUOMI_web.pdf
Tiina Tuukkasen esittelykierros Eduskuntatalossa 27.11.2023

Teksti ja kuvat Tiina Mikkelä