Villakangastakki
Vuonna 2019 aloitti opintonsa HKo 11 ja 12 ryhmät. Heidän ensimmäinen haaveensa oli takin ompelu, joka ei kuulunut opintojen sisältöön. Opintojen päätyttyä he ovat voineet toteuttaa haaveensa valinnaiskurssilla.
Takkikurssin aikana on selvinnyt miksi sen valmistamista ei voinut sisällyttää opintokokonaisuuteen. Takin ompelu on yllättävän vaativa työ, ja se pitää paljon erilaisia työvaiheita, jotka kätkeytyvät päällyskankaan ja vuorin sisään. Kurssin tuntimäärä ei olisi riittäänyt vuoritetun takin valmistamiseen. Takki on monella edelleen kesken, mutta takkeihin on valittu onneksi ajattomat mallit ja niiden ompelu vain odottaa omaa aikaansa.
Maria:
”Hyväksi kotiompelijaksi -kurssin jälkeen kuulosti kovin runsaalta käyttää koko syksy yhtä takkia varten. Lopulta syyslukukausi ei edes riittänyt, vaan tarvittiin ylimääräisiä aikoja vielä keväälle.”
”Takkia ommellessa käsissä on paljon kangasta, koneen neulan alla paksuja saumoja ja sovittaessa hiki.”
”Takkikankaita tilattiin ulkomailta; helsinkiläiset villatakkikangasvalikoimat ovat melko suppeat.”
”Itse tehty päällystakki tuntuu uroteolta.”
Heli:
Heli on oppinut takkikurssin aikana mallin suunnittelua ja valintaa, vaatteen silhuetin ja profiilin hahmottamista. Yksityiskohtien ompelua; kaulus, vuoritus, kiinnittimet/napinlävet, taskut. Heli iloitsi myös siitä, että heille oli mahdollisuus jatkaa takin ompelua vielä seuraavan kauden jatkokurssilla.
”Piti sitoutua pitkään prosessiin (ja sietää iso määrä villapölyä ompelukoneessa, pinnoilla, lattialla…) mutta lopputuloksena oli itse suunniteltu ja valmistettu lämmin takki, johon kietoutua. Hyvin tyydyttävää!”
Helin takissa on kangasnapinlävet.
Terhi:
”Takin ompelu oli haastavaa ja hauskaa sekä oppimista ja oivaltamista. Joitain kohtia olisin voinut opetella enemmän, mutta kaiken kaikkiaan olen oikein tyytyväinen ja takki pääsi heti käyttöön.”
”Takin kangas, 100 % kashmirvillaa, oli melko helppo ommeltava, mutta käsittely vaati lempeää varovaisuutta.”
“Positiivisesti minut yllätti myös takin vuorikangas (100 % viskoosia), joka oli sen verran paksumpaa, ettei se käsiteltäessä luistanut niin paljon kuin pelkäsin. Ison ja painavan vaatteen ompelu ja käsittely vaati myös totuttelua ja välillä kekseliäisyyttäkin, että sen sai pysymään ompelupöydällä tai silityslaudalla.”
Minnan takki on vielä keskeneräinen.
Tässä vaiheessa pääsee vielä kurkistamaan takin kaulusäänteiden sisäpuolelle.
Myös Minna ompeli takkiin kangasnapinlävet, joissa kaitaleet ovat nahkaa.
Jutun kirjoitti kurssin opettaja Leena Karhu, joka on äärimmäisen ylpeä opiskelijoiden takeista.