Mitä on makramee?

Makramee-solmeilu (eng. macrame) on tunnettu käsityötekniikka ympäri maailman. Makramee sisältää tietyt perussolmut, mutta niitä yhdistelemällä saadaan tehtyä monia erilaisia pintoja ja tuotteita.

Makrameen nimi on tullut Arabian kielisestä sanasta migramah, joka tarkoittaa reunakoristeluita tai kirjottua huntua. Myös turkin kielessä on sana magramah, joka tarkoittaa pyyhettä. Makrameen juuret yltävät 1200-luvulle moniin eri kulttuureihin. Vaikka tekniikassa on jokaisessa kulttuurissa ollut samat perussolmut, niitä on kuitenkin yhdistelty eri tavoin eri kulttuureissa, ja näin jokaisella kulttuurilla on tietynlaiset ominaisuudet.

Arabialaisessa kulttuurissa ominaista olivat koristeelliset ja geometriset kuvioinnit, kun taas esimerkiksi Etelä-Amerikan alkuperäisväestöt käyttivät solmeilua viestinnässä erivärisillä naruilla. Myös Japanissa ja Kiinassa on omat mallinsa. Uskotaan, että tämä käsityötekniikka levisi Eurooppaan merimiesten mukana. Merimiehet alkoivat tehdä makramee-tekniikalla muitakin tuotteita kuin vain hyötytarvikkeita merelle. He alkoivat tehdä koriste- ja käyttöesineitä, kuten riippumattoja, hattuja ja vöitä, joita voitiin myydä satamissa. Amerikassa ja Euroopassa makramee tuli uudelleen suosioon 1900-luvun hippiliikkeen mukana, jolloin tekniikka näkyi sisutuksen ja tavaroiden lisäksi paljon myös asusteissa ja vaatteissa.

Bikinikuva kirjasta Practical Macrame vuodelta 1971, kirj. Eugene Andes

Makramee ei vaadi mitään ylimääräisiä työvälineitä vaan työskentely tehdään sormilla. Pystyt harjoittelemaan tätä solmeilua kotona tai missä tahansa, oikeastaan millä langalla tai nyörillä tahansa. Aluksi on helpompi harjoitella paksummalla nyörillä ja kokeilla erilaisia solmujen yhdistelmiä. Pääkuvan makramee-hyllyssä on käytetty vain kahta erilaista solmua. Työväenopisto tarjoaa myös kursseja makramee-töiden tekemiseen. Joskus solmujen tekeminen kuvista voi tuntua hankalalta, mutta kurssilla pääset alkuun ja opit tekniikan, jonka jälkeen sinun on helpompi tehdä itseksesi isompiakin töitä.

Teksti Johanna Räsänen

Kuvat Johanna Räsänen, Aino Paulus ja https://www.flickr.com/photos/23097960@N04/3378223846/