Palapeittoja ystäväni äidin virkattujen palojen varastoista
Ystäväni Raili soitti vuonna 2019 ja kysyi, olisiko minulla käyttöä hänen äitinsä tekemille langoille ja valmiiksi virkatuille ympyräpaloille. Totesin, että osallistun parhaillaan Helsingin työväenopiston Hyvänmielen käsityöpiiriin, jossa kaikelle tällaiselle löytyy käyttöä. Ryhmässä tehdää tuotteita hyväntekeväisyyteen.
Erikokoiset virkatut ympyrät peitoiksi
Kun vein palat käsityöpiiriin, jaottelimme virkattuja paloja ryhmiin ja totesimme, että ehkä kolmisen peittoa niistä saisi aikaiseksi. Rohkea Monica otti ensimmäiset palat ja sai niistä upean peiton aikaseksi. Hän lisäsi piristykseksi punaista.
Minä suostuin vähän pitkin hampain ottamaan sen toisen peiton itselleni työn alle. En nimittäin ole mikään virkkaaja ja vierastin erityisesti palojen pyöreää muotoa. En ollut koskaan yhdistellyt mitään palapeittoa, en edes neliskanttisista paloista. Toista vuotta palat odottivat taustakankaan sisällä hakaneulalla siihen kiinnitettyinä, ennen kuin uskalsin aloittaa ja siihenkin liittyy oma tarinansa. Vanha tilkkuopettajani päätti aloittaa vuonna 2022 kuukausittaiset UFO-arvonnat (UFO = unfinished objects). Listasin joulukuussa 2021 yhteensä 12 keskeneräistä työtäni ja pyrpyläpalapeiton ompelu oli listalla numero 12. Tämä arpoutui tehtäväksi syyskuussa 2022.
Olin syyskuuhun mennessä yhdistellyt jo yhden neliöistä koostuvan pienen peiton, joten uskalsin levittää pyrpylät esille. Samalla kaivoin Railin äidin lankajäämistöstä kaikki samanlaiset langat, kuin mitä paloihin oli käytetty. Päätin virkata palat yhteen niin, että teen jokaiseen isoon palaan yhden uuden virkkauskerroksen kiinteillä silmukoilla ja kiinnityskohdat piilosilmukoilla tai jollain sen tapaisella. Isot palat oli helppo saada riveiksi. Näiden rivien yhdistäminen toisiinsa pikkupyörylöillä oli sitten oma mielikuvitusprojektinsa. Tein jokaiseen pikkuympyrään yhden virkkauskerroksen niin, että jokainen ympyrä sai vähän eri värisen ulkokerroksen. Tämä siitä syystä, että yksi isoista paloista oli hieman eri värinen kuin muut ja halusin, että se ei pistä niin kauheasti silmään. Pikkuympyröiden virkkaaminen kiinni neljään isoon ympyrään oli omanlaisensa haaste eivätkä ne kaikki niin kauhean siisteiksi tulleet.
Halusin peitosta neliskanttisen. Lähdin kiinteillä silmukoilla kaaria pitkin tekemään reunaa ja ”kuoppakohtiin” tein riippusillan ketjusilmukoista pyrpylästä toiseen. Siltojen kohdalle piti ensimmäisillä kierroksilla virkata pylväitä, että reunan sai pikkuhiljaa tasoitetuksi. Vasta sitten saattoi aloittaa pylväiden teon kaikkialla. Käytin langat vaaleammasta tummempaan ja sain siitä mieleiseni näköisen ja kokoisen.
Kun laitoin kuvan valmistamastani peitosta Railille tiedoksi, hän totesi: ”Onpa hieno – kyllä Maija-mummo on siellä pilven reunalla tyytyväinen ❤️”
Kyllä kolmaskin peitto valmistui vihdoin keväällä 2023. Nämä palat matkasi tekijän mukana useamman lomamatkan. Lopulta peitto valmistui kevään -23 MM-hiihtoja katsellessa.
Muutama ympyrä jäi yli. Ehkä ne saadaan jossakin vaiheessa tehty vielä osaksi muistelumuffia. Näin saadaan jokainen langanpätkä hyötykäyttöön. Tämä on kierrätystä parhaimmillaan.
Kaikki kolme peitoa on toimitettu Kustaankartanon seniorikeskuksen asukkaille Helsingin Oulunkylään. Hyvänmielen käsityöpiirissä jokaisesta valmistuneesta työstä iloitaan. Toivomme peittojen tuovan iloa ja lämpöä käyttäjälle!
Hyvänmielen käsityöpiiri
Hyvänmielen käsityöpiiri kokoontuu Itämerentalossa syksy ja kevät lukukausin aina joka kolmas maanantai iltapäivisin klo 13.30-16. Ryhmä ottaa ilolla vastaan lankalahjoituksia tai kesken jääneitä neule ja virkkaustöitä. Langoista tehdään töitä hyväntekeväisyyteen. Ajatuksia kurssilta.
Teksti Arja Merra
Toimittanut, kuvat Outi Honkimaa