Ryijyn tekeminen on ihanan rentouttavaa ja meditatiivista

Taideryijykurssilla Kanneltalossa valmistettiin ryijyjä pohjakankaalle ompelemalla sekä kehyskudonnalla. Kanneltalossa on ryijyjä esillä 4.-23.9.

Tunnelmia kurssitöistä

Ryijy syntyy langoilla maalaten, Laura Riuttanen
Ryijy syntyy langoilla maalaten, Laura Riuttanen

Olen suunnitellut jo aiemmin ryijyn, jossa oli kuva-aihe ja tällä kertaa kaipasin jotain erilaista. Inspiroiduin netistä löytämästäni maalauksesta, joten lähdin työstämään tätä työtäni hyvin eri lähtökohdista kuin edellisellä kerralla. Halusin hyödyntää edellisestä työstä yli jääneitä lankoja, joten hankin niihin sopivaan värimaailmaan lisää värejä ja lähdin ”maalaamaan” ryijyä pitäen kuvaa maalauksesta esillä inspiraationa. Ryijyn tekeminen on ollut ihanan rentouttavaa ja jopa meditatiivista, kun ei tarvitse laskea työpiirustuksen mukaan värien vaihtoja”. – Laura

Metsän värejä, Miliza Ryöti
Metsän värejä, Miliza Ryöti

Olen pikkutytöstä saakka pitänyt ryijyistä, ja meillä on aina ollut seinällä mummin ja mummin äidin solmimat ryijyt. Olen saanut perintönä mummin ryijylastan, ja halusin päästä kokeilemaan sillä työskentelyä. Ryijyn solmiminen onkin todella mukavaa, ja värien ja mallien sommitteleminen kiehtovaa. Omaan ryijyyni inspiraatio tuli metsän väreistä. – Mili

Syysmuisto, Outi Takkinen
Syysmuisto, Outi Takkinen

Kun kesän vihreys on poissa, saa mökkimaisemamme maalla uudet värit. Vanhaan puurasiaan sijoitetussa ryijyssäni muistelen niittyjen ja pellonpiennarten kulottuneita, kellanruskeita sävyjä. Ryijyni nimi on ”Syysmuisto”. Tein kollaasitekniikalla lehtikuvista repimällä luonnoksen, jota nukkalankojen valinnassa mukailin vaiston ja fiiliksen pohjalta. Langat, joista osan olin itse värjännyt, löytyivät pääosin omista varastoistani. – Outi

Riekonmarja ruskassa, Julia Kemppinen
Riekonmarja ruskassa, Julia Kemppinen
Riekonmarja syksyllä, kuva Julia Kemppinen
Riekonmarja syksyllä, kuva Julia Kemppinen

Syksyn lähestyessä riekonmarja vaihtaa väriä kirkkaan vihreästä punaisen eri sävyihin. Useimmat lehdet muuttuvat tulenpunaisiksi, mutta jotkut ovat syvän purppuranpunaisia. Läheltä tarkasteltuna ne ikään kuin välkehtivät valossa, sillä lehden pinta on uurteista, lähes suomumaista kuin matelijan iho. Kahisevia riekonmarjan lehtiä on aina pakko hypistellä. – Julia

Leikkiä väreillä ja eripituisilla ryijynukilla, Leila
Leikkiä väreillä ja eripituisilla ryijynukilla, Leila

Lähdin tekemään ryijyä valokuvan pohjalta. Valokuvassani on öinen avanto, jonne pulahdin tammikuussa. Väreiksi valitsin valkoista ja tummansinisiä, mutta myös kirkasta oranssia ja sekä lämpimiä että kylmiä violetteja. En vielä tiedä, miltä ryijyni tulee valmiina näyttämään, ehkä oranssi ottaa tilaa. Tämän ryijyn teossa minun mielestä onkin ehkä jännittävintä, että en voi olla varma siitä, miten värit sekoittuvat ja keskenään toimivat. – Leila

Lintulaskenta, Raija
Lintulaskenta, Raija

”Lintulaskenta” ryijyni suunnittelu alkoi tammikuisella talvilintujen laskentaretkellä. Se tulee ripustettavaksi Längelmäelle 120-vuotiaan talon tummuneelle hirsiseinälle. Niinpä ryijyssä on mukana sekä sijoituspaikan ryijyperinnettä että tekijän lintuharrastusta. Perinne näkyy ryijyn kuvioinnissa. Ryijyä reunustaa monien kansanomaisten ryijyjen tapaan kolmikuvioista muodostuva kehys, ja keskustaa hallitsee kaksi suurta kannuksenpyörää. Kannuksenpyörät ovat Längelmäen seudun perinneryijyjen tyypillisimpiä kuvioaiheita. Lintuharrastukseen liittyy puolestaan ryijyn toinen kuvioaihe, kannuksenpyörien väleissä lentävät linnut. Nekin ovat saaneet hipaisun längelmäkiläistä perinnettä: vanhan pellavapitäjän kunniaksi linnuissa on villan lisäksi kiiltävää pellavalankaa. Ryijyn kuviointi on kansanomainen, mutta tekotapa muistuttaa enemmän nykyaikaista taideryijyä: perinneryijyjen laakanukkaisuudesta poiketen ryijy on tiheän pystynukkainen. Toivottavasti se tulee viihtymään hyvin vanhojen hirsien seurassa! – Raija

Kimmellys, Anna-Mari
Kimmellys, Anna-Mari

Ryijyni nimi on ”Kimmellys. Kurssin alussa ryijyideani muuttui, koska paperiniinet ja – narut alkoivat himottaa materiaalina. Tarkoituksena oli vasta tutustua materiaaliin, enkä halunnut enää liikaa vaivata päätäni sen kanssa, joten toteutin yksinkertaisen kotiin sopivan idean. Vihreä väri ja okra/oranssi kommunikoivat vieressä olevan taulun ja verhon kanssa. Lopputulos tuo mieleen jossakin mielessä perinneryijyn sekä intiaanien tekstiilit. Keskellä kimmeltävä vana voi olla myös Lapin kullanhuuhdontaan viittaava. Keksin materiaalin käsittelyyn oman kudontatavan käsin. – Anna-Mari

Järvimaiseman värejä, Annukka
Järvimaiseman värejä, Annukka

Ryijyni innoitus on ollut järvimaisema auringonlaskun aikaan, ja värit olen valinnut sopimaan olohuoneen sisustukseen ja maton väreihin. – Annukka

Ryijy valmistui kudontakehyksessä kierrätysmateriaaleista, Maikki
Ryijy valmistui kudontakehyksessä kierrätysmateriaaleista, Maikki

Tämä oli ensimmäinen kehyskudonnalla tehty ryijyni ja halusin käyttää kierrätysmateriaaleja. Tätä ryijyä varten keräsin isoäitini vanhoja kankaita sekä vanhempieni vanhoja vaatteita. Ryijyssä on mm. äitini vanha yöpaita ja kesähousut, isäni vanhat pitkät kalsarit, teiniaikainen toppini, isoäitini vanha lakana. Tästä tuli siis perheryijy! Käytän ryijyä tuolin päällisenä. – Maikki

Satumaista metsän tunnelmaa, Sini
Satumaista metsän tunnelmaa, Sini

Taideryijykurssien opettajana oli tekstiilitaiteilija Raija Rastas. Seuraava kurssi alkaa syyskuussa 2019 Kanneltalossa. (Taideryijy H193417). Ilmoittautuminen käsityökursseille alkaa 13.8. klo 9, www.ilmonet.fi.  Suunnitteluun, värien valintaan ja työpiirroksen tekoon saat neuvoja opettajalta, mitään ennakkotietoja ja -taitoja ei tarvita. Tervetuloa!

Teksi ja kuvat Raija Rastas